�

Koivunoksia ja maitoruokia

Etel�h�m�l�inen mummo muisteli 1890-luvun nuoruutensa juhannushuvia: pojat rakensivat koivuista lehtimajan ja tyt�t paistoivat l�ttyj�, joita sitten lehtimajassa yksiss� sy�tiin. Kuvauksessa yhdistyv�t juhannuskoivut ja juhannusajan maitoruoat.

Juhannuskoristeissa n�kyy alkukes�n luonnon vehreys. Rakennuksia koristellaan juhannuksena vanhan tavan mukaan sis�lt� ja ulkoa koivunoksilla ja juhannussaunassa kylvet��n uudella vihdalla. Maalla tehtiin ennen aikaan nuorista koivuista my�s lehtimajoja pihalle. Kukkivia pihlajan- ja tuomenoksia, syreeneit�, kieloja ja muita kukkia ker�ttiin kotien kaunistukseksi.

Paimenet ovat juhannuksena koristelleet my�s lehmi�. On katsottu lehv�koristeiden taanneen karjaonnen ja maidonsaannin. Nyky��n n�kee koivunoksien huiskavan autojen, raitiovaunujen, junien ja veneiden keulassa, sill� peltilehmienkin menestys on t�rke��.

Perinteiset juhannusruoat liittyv�t karjatalouteen: lehm�t ovat alkaneet lyps�� paremmin p��sty��n laitumelle ja on voitu tehd� maitoruokia. Keski-Pohjanmaalla ja muuallakin Pohjois-Suomessa ovat em�nn�t keitelleet tuntikausia punaista juhannusjuustoa, Savossa on tehty maitovelli� ja muurinpohjalettuja, Karjalassa piirakoita ja munamaitoa, H�meess� ja Satakunnassa r�isk�leit� ja juustoja. Uudempiin perinneruokiin kuuluu nuotiolla k�ristett�v� makkara ja juhannusp�yt��n pyrit��n saamaan uusia perunoita.

Oilingin juhannuskoivuja Kainuusta.
Samuli Paulaharju, 1915.
KRA 4416.