Ensimmäisen esityksen rautatiestä teki tie- ja vesirakennuslaitoksen päällikkö Alfred Stjernvall vuonna 1849. Tosin hän esitti hevosvetoisen rautatien rakentamista Hausjärvelle Turkhautaan, mistä matka olisi voinut jatkua vesiteitse. Siitä alkoi pitkä ja kiivas taistelu rautateiden ja kanavien kannattajien kesken.
Näkyvin rautatien puolestapuhuja oli J.V. Snellman, joka näki sisämaan yhdistämisen pääkaupunkiin tuovan Suomelle monia etuja. Rautatien vastustajat arvelivat, että kiskot öisin varastettaisiin tai että junan vauhti tekisi kyydissä olijat ja radan varren katselijat hulluiksi. Puolustajien vahvin valtti taas oli talviliikenteen mahdollisuus.
Ensimmäinen rata valmistui 1862
Suunnitelma Helsingin ja Hämeenlinnan välisestä radasta valmistui 1851. Miksi Hämeenlinna? Hämeenlinna oli hallinto- ja sotilaskaupunki, mutta ennen kaikkea sieltä avautui vesitie pitkin sisämaata. Radan rakentaminen joutui varsin vauhdikkaasti, sanoo Suomen Rautatiemuseon johtaja Matti Bergström. Mukana oli mm. kausityövoimana ratavarren maatyöväkeä javankityövoimaa. Erityisiä ponnistuksia olivat mm. Vantaankosken ylitys ja Salpausselän puhkaisu.
Turvallisuus oli kustannuksista huolimatta heti etualalla, sanoo Matti Bergström. Rata rakennettiin niin, että ratapenkalla oli tilaa mahdolliselle toiselle kiskoparille, ja niin että maantien ylikäytävien sijaan radalla olisi siltoja ja alikulkuja. Raideleveys tuli emämaa Venäjältä, ei määrättynä mutta valittuna.
Kalusto parasta laatua
Ensimmäiset tilatut veturit olivat uusinta ja parasta englantilaista tekniikkaa, kertoo Matti Bergström. Ne hankittiin johtavasta rautatiemaasta, ja olivat uutta onnistunutta tyyppiä, jossa oli kaksi suurta vetopyörää ja johtoteli. Veturit saivat komeat kalevalaiset nimet. Ensimmäisenä vetureista Suomen kamaralla ehti ajaa Lemminkäinen.
Myös matkustajavaunut tulivat Englannista, mutta pian osoittautui, että ne eivät oikein soveltuneet Suomen oloihin. Konduktööri joutui talvisinkin siirtymään osastosta toiseen vaunun ulkopuolista astinlautaa pitkin. Myös lämmitys oli hankalaa. Luokkia oli kolme, josta edullinen kolmas luokka osoittautui pian hyvin suosituksi.
Ensimmäiset väliasemat Helsingin ja Hämeenlinnan välisellä rautatiellä olivat Tikkurila, Järvenpää, Hyvinkää, Riihimäki ja Turenki. Matti Bergström sanoo valintaan olleen kolme syytä: paikkakunnalla oli jo joko vaikutusvaltaisia kartanoita ja vaikuttajia tai jonkinlainen kasvavaasutus, ja veturit tarvitsivat tietyin välimatkoin vesi- ja polttoainetäydennystä. Rautatie luonnollisesti mullisti noiden paikkakuntien kehityksen.
Hurraavia joukkoja ja maljoja
Ensimmäinen juna Hämeenlinnaan lähti matkaan Helsingistä aamuvarhain 31.1.1862. Mukaan oli kutsuttu rautatien johtoa, rakentamiseen vaikuttaneita senaattoreita ja muita arvovaltaisia vieraita. Matka oli yhtä juhlaa. Radan varressa oli hurraavaa väkeä, joka asemalla juhlittiin, yleensä maljojen noston kera, tunnelma oli korkealla.
Hämeenlinnassa kaupunkilaiset olivat varanneet ennen puoltapäivää ylellisen tarjoilun junan saapumisen juhlistamiseksi. Laulut ja puheet olivat sekä ylistäviä että isänmaallisia. Maljoja kohotettiin töitä johtaneelle Knut Stjernvallille, rautatien upseeristolle, jopa rautatien saapumisesta niin iloitseville naisille.
Juhlinta kesti aikansa, kunnes iltapäivällä oli aika jälleen astua junaan ja palata takaisin valtakunnan pääkaupunkiin. Rata ja matkustustapa oli havaittu turvalliseksi.
Hämeenlinnalaiset pääsivät vastavierailulle
Maaliskuun alussa ennen varsinaisen matkustajaliikenteen alkamista Knut Stjernvall oli kutsunut hämeenlinnalaiset vastavierailulle Helsinkiin. Juna kävi heidät noutamassa, ja perillä juhlinta jatkui lukuisine maljoineen.
Säännöllinen aikataulun mukainen liikenne alkoi 17. maaliskuuta. Aluksi juna liikennöi joka toinen päivä suuntaansa, kunnes havaittiin, että oli turvallista ajaa samana päivänä edestakaisinkin.
Matti Bergström sanoo, että sinänsä tärkeää ja uusia vaikutteita levittävää matkustajaliikennettä tärkeämpää oli kuitenkin tavaroiden kuljettaminen. Radalla kulki sisämaahan erilaista kauppatavaraa, rannikolle taas mm. puutavaraa ja maataloustuotteita.
Matti Bergström muistuttaa, että ensimmäinen rautatie toi tullessaan mullistavan määrän erilaisia vaikutuksia teollistumisesta tietoliikenteeseen ja erilaisiin kulttuurivirtauksiin. Päätös rautatien rakentamisesta on ollut yksi Suomen tärkeimpiä päätöksiä.